SISUN HISTORIA

Sisun historia

1920–1960-luvut

Sisun toi markkinoille vuonna 1928 turkulainen makeistehdas Tehdas-Osakeyhtiö Seres , jonka tehdas sijaitsi Hämeenkadulla. Pastillin kehitystyön oli aloittanut vuotta aiemmin Sereksen kemisti Johan Ponkamo tarkoituksenaan löytää vastine ruotsalaisten Läkerol-pastilleille. Apuna hän käytti saksalaisesta kirjasta löytämäänsä arabikumia sisältäneiden viinikumitablettien ohjetta. Arabikumin ja lakritsin yhdistäminen koostumukseltaan sopivaksi pastilliksi osoittautui hankalaksi ja aikaa vieväksi työksi. Erikoinen Sisu-aromi syntyi vasta lukemattomien yritysten ja kokeilujen jälkeen. Sen koostumus oli – ja on edelleen – tarkkaan varjeltu salaisuus. 

Sisun nimen keksijä ja nimen tarkka syntymähetki ovat hämärän peitossa. Todennäköisesti nimi syntyi Sereksen tehtaalla ryhmätyön tuloksena, kuten monet muutkin tehtaan tuotteiden nimet. Sisu oli selkeästi 1920-luvun muotitermi. Sisun pakkauksen ja logon kehitti Turun Kivipainossa työskennellyt, tuolloin 25-vuotias taiteilija Arnold Tilgmann. Sisun logo on säilynyt samanlaisena 1920-luvulta nykypäivään. Sana on logossa kirjoitettu vanhalla fraktuuralla ja näyttää nykylukijasta pikemminkin sanalta ”Gifu”.

Ensimmäisenä vuonna Sisuja myytiin 28 000 rasiaa, mikä on vähän nykypäivän mittareilla. 1920-luvulla makeisia syötiin yleisesti vähän, karkkipussin sijaan lapsille annettiin yksi karkki silloin tällöin.

Sisusta tuli menestystuote, vaikkei sitä juuri mainostettu. Suosion takasivat osuva nimivalinta ja suomalaiseen makuun sopivat aromit. Sisu voitti heti myyntiin tultuaan vuonna 1928 Liégen kansainvälisillä elintarvikemessuilla kultamitalin. Sisun voittaman mitalin kuva sijoitettiin pastillirasian kanteen. Kuva onkin ollut rasiassa aina siitä lähtien.

1930-luvun mainoksissa pastillia, tai ”rintatablettia” kuten pakkauksessa luki, suositeltiin erityisesti laulajille, puhujille ja tupakoitsijoille, käytännössä se oli suosittu hengityksen raikastaja ja yskänpastilli. Sereksen tehdas muutti vuonna 1938 Turun keskustaan Rauhankatu 14:ään. Tehdas oli huippumoderni, mutta sijaitsi 3 kerroksessa, mikä aiheutti kuljetusongelmia kerrosten välissä ja vaati paljon työvoimaa. 1930-luvun lopulla Sisua myytiin jo miljoona rasiaa vuodessa.

Sota-aikana Sisun valmistus loppui muutamaksi vuodeksi – vuonna 1943 kiellettiin sokerin käyttö siviilien makeisiin. Ensimmäiset Sisut saatiin kauppoihin syksyllä 1946.

1950- ja 1960-luvuilla Sisun mainoksia näkyi lähinnä paikallisessa lehdistössä. Samoja mainoskuvia käytettiin vuodesta, ja jopa vuosikymmenestä toiseen. 1950-luvun lopulla Sisua myytiin noin 900 000 rasiaa vuodessa ja se oli tunnettu ja suosittu pastilli koko maassa. Useista jäähalleista ostettiin mainostilaa jään alta – Sisu-logot sijoitettiin kentän kulmauksiin.

Sisu-pastillien valmistus

Vuonna 1928 Sisu-pastillien raaka-ainemassaa keitettiin suurissa padoissa koko yö, salaisen aromisekoituksen teki aina itse Ponkamo. Massa kaadettiin valukoneeseen, minkä jälkeen pastillit kiillotettiin öljyllä. Laadunvalvonnan teki Ponkamo henkilökohtaisesti, hän testasi mm. pastillin kovuuden: jos lattialle pudotettu pastilli ei hajonnut siruiksi, koko erä tehtiin uudelleen. Kovista Sisuista luovuttiin vasta 1970-luvulla.

1960-luvulla Sisun raaka-aineet tulivat Rauhankadun tehtaalle suurissa 50 tai 100 kilon säkeissä tai valtavina paaleina. Suuret lakritsipalat lyötiin kappaleiksi kirveellä, ainekset kuumennettiin erikseen isoissa padoissa avotulella, minkä jälkeen ne sekoitettiin yhteen tietyssä järjestyksessä.

Auran tehtaalla (1973–2013) arabikumirakeita liuotettiin veteen pari päivää ja epäpuhtaudet siivilöitiin pois. Lakritsiharkkoja pehmitettiin kahdeksan tuntia kuumassa vedessä. Raaka-aineliuosta sekoitettiin suurissa säiliöissä, joista se johdettiin keittoprosessiin ja vakuumisäiliöön ja valmismassasäiliöön, josta se otetaan pienempiin astioihin. Väriaineen lisäksi lisättiin salainen Sisu-aromi, jota säilytettiin kassakaapissa ja jonka salaisuuden tunsi vain kaksi ihmistä. Valmis massa valutettiin maissitärkkelyksestä tehdyille muottilevyille. Kuivauskaapeissa pastillit kuivuivat 30–60 tuntia, minkä jälkeen maissitärkkelys irrotettiin seuraavaa käyttöä varten seulaverkolla ja pastillit kiillotettiin öljyllä rummussa ennen pakkausta. Lähde: Wikipedia